"Heblo Ibliis" ngam kaɓirɗe jarribooje batte ko adii nde njolnetee: jarribo duumotooɗo, reentaade nokku ƴeewndo cakkitiiɗo ngam soodooɓe

Yimɓe soodooɓe kaɓirɗe elektoronik ina mbaawi naamnaade : so tawii kaɓirgal kesal ina ƴeewtee, ina jogii kaɓirɗe hade mum yaltude e nder wertallo, hol ko waɗi haa jooni ina foti waɗde balɗe keewɗe ɓeydooje jarribo duumingol ? Haa teeŋti noon wonande... Kaɓirɗe jarribooje batteeji—kuule karallaagal jowitiiɗe e kisal peewnugol e moƴƴere geɗe—ndeeɗoo feere nanndunde e "waktu e golle" ina hollita tigi rigi gartirgol ɓurngol huutoreede ngol peewnoowo oo rokkata soodooɓe.

Wonaa "Ko alaa nafoore"; Ko Ko fayti e Udditde "Geɗe Suuɗiiɗe".

Ko ɓuri teeŋtude e golle kaɓirɗe jarriborɗe batteeji ko laaɓtude Batiri jarriboes' charge-discharge cycles, mbaawka, sifaaji nguleeki, e parametruuji goɗɗi e nder R&D batteeji e peewnugol, ngam tabitinde golle batteeji e kisal. Kono, kaɓirgal jarriborgal batte keso mooftaangal ina wayi no oto mo ɓooyaani ko yawti e sahaa ɓuuɓɗo—ina waawi tawa ina waɗi "bugs suuɗiiɗo" e nder jokkondire hakkunde geɗe, darnde cirkooji, e jokkondire lowre.

Yeru, jokkondire soldeer won e cirkooji ina mbaawi nanndude e tiiɗde e jarribooji gadani, kono caggal nde golle juutɗe toowɗe mbaɗi, ina waawi jogaade jokkondiral moƴƴal sabu yaajde e ɓuuɓde nguleeki ; lowre ndee ina waawi yahrude no moƴƴi e jarribooji juutɗi, kono caggal nde jokki golle balɗe keewɗe, ina waawi heɓde ɓuuɓri doosɗe walla alarmuuji fenaande. Test duumingol ngol noon, ina addana kaɓirɗe ɗee « waɗde jarribooji » hade mum en yaltude e werlaa : ina ngolloo e nder waktuuji 72 walla ko ɓuri ɗum juutde e nder nokkuuji toowɗi, baawɗi siimtude kuutoragol soodooɓe tigi rigi, tawa ina nganndina ɗee geɗe « cuuɗiiɗe » ko adii.

Wonaa "Kalifa" tan; Ko Ko Fati e Tabitingol "Duumtagol".

Wonande soodooɓe, so ɓe coodii kaɓirgal jarriborgal batte, ɓe ɗaminii tan ko « ina golla jooni » kono kadi ina ɗaminii « ina golla no moƴƴi haa juuta ». Haa teeŋti noon e nder gollorɗe peewnugol batteeji, kaɓirɗe ina keewi hatojinde e dogde 24/7, tawa ko seeɗa e balɗe 365 e nder hitaande kala ina njogii ɗaɓɓaande toownde no feewi e duumingol kaɓirɗe ɗee.

Ko woni faandaare jarribo duuɓi ko hoolkisaade "duuɓi" kaɓirɗe ɗee ko adii. E nder golle juutɗe toowɗe, eɗen mbaawi yiytude ɓooygol geɗe teeŋtuɗe kaɓirɗe ɗee : Mbele njuɓɓudi ɓuuɓndi nguleeki ina waawi jogaade coofgol dartingol jokkondire ? Mbele jokkorde ndee ina yahdi e sarɗiiji nguurndam plug-and-unplug ? Mbele laaɓal moodel keɓgol dokke ina ustoo e nder sahaa ?

Sosiyatee gooto meeɗii wiyde wonde won marke kaɓirɗe jarriborɗe ɗe ɓe coodi ko adii ɗuum ina ngolloo no moƴƴi e fuɗɗoode, kono ina heewi bonde caggal lebbi 3 golle jokkondirɗe. Caggal ɗuum, ɗum hollitii wonde kaɓirɗe ɗee mbaɗaani jarribo duumiingo tiiɗngo hade mum en yettineede—won heen geɗe nannduɗe e mbaawkaaji tan mbaawaa daɗde e kuutoragol toowngol ko juuti. E ko feewti heen, kaɓirɗe men, rewrude e "screening" duumingol hade mum en yetteede, ina itta ɗeen geɗe "kaɓirɗe-kono-duumiiɗe" ko adii, ngam tabitinde kala kaɓirgal yettinaangal e soodooɓe ina waawi muñde jarribo peewnugol juutngol.

Wonaa "Leeltude neldude"; Ko Ko fayti e "Reentaade Caɗeele".

Sosiyeteeji ina keewi wiyde en : "Kaɓirɗe ɗee ina mooftaa tawo—hol ko waɗi ɗe mbaawataa neldeede ɗoon e ɗoon?" Ko goonga hay gooto yiɗaa yettinde marsandiis oo ko ɓuri en yaawde. Kono so en ƴeewtindiima "neldal yaawngal", eɗen ɓuri hulde "saabaade caɗeele e soodooɓe e nder kuutoragol."

Miijo-ɗee tan : so tawii kaɓirɗe ɗee neldaama e yaawre tawa jarribo duumingol waɗaaka, caɗeele tawaama tan ko caggal nde ɗe ngari e gollorde soodoowo oo, en ngalaa tan haaju e neldude inɗeele ngam toppitaade ɗe e nokku hee (ko ɗum leeltinta waktuuji peewnugol soodoowo oo) kono kadi ina waawi bonnude hoolaare soodoowo oo e men. Hay so tawii jarribo ko adii duuɓi ina waawi leeltinde neldugol balɗe seeɗa, ina waawi daɗde e caɗeele garooje ɗee.

Teskorde sakkitiinde

Minen noon, jarribo duumingo kaɓirɗe jarriborɗe batteeji hade neldude, meeɗaa wonde "formalité", kono ko "bottom line" ngam wonde e soodooɓe. Kala ñalawma ɓeydaaɗo kaɓirɗe ɗee ina ndoga e jarribo duumingol firti ko riis gooto ina famɗi wonande soodooɓe e kuutoragol caggal ɗuum ; kala caɗeele cakkitiiɗe ko adii nde njolnata firti ko caɗeele goote ustata wonande soodooɓe e nder peewnugol.

Won wiyɓe en ɓurii "konngol", kono eɗen ngoongɗini gila ko ɓooyi : geɗel moƴƴel tigi rigi fotaani wonde tan "kaalis" kono kadi "koolaaɗo" ; gollal moƴƴal goonga fotaani wonde tan "yaawngal" kono kadi "aldaa e kulhuli." Kadi ngool "konngol" ko ballal amen ɓurngal laaɓtude e soodooɓe.