FAQ

Principe e golle kaɓirɗe

Q1: Hol ko woni gollal batteeji charging e decharge kaɓirɗe jarriborɗe?
Jaabawol : E siimtude golle jolngo e jolngo batteeji e nder senaareeji kuutoragol ceertuɗi, huutoraade jolɗe elektoronik e mooɓre doole, e ƴeewtaade no moƴƴi parametruuji ko wayi no doole e doole, golle batteeji ina mbaawi ƴeewteede e jarribeede.

Q2: Hol no kaɓirgal ngal waawirta heɓde ƴeewndo laaɓtungo e dow batte jolngo e jolngo?
Jaabawol : Jaɓde cirkooji toppitiiɗi doole e jolɗe toowɗe, tawa ina hawra e algoritmeeji jahduɗi e laabi jokkondire, ƴeewndo e sahaa goonga e yuɓɓinde parametruuji jolngo e jolngo ngam tabitinde laaɓal.

Q3: Hol sifaaji batte ɗe nde waawi ƴeewndaade?
Jaabawol : Nokkuuji ɓurɗi heewde ɗii ko batteeji litiyom-iyon, batteeji asid-plomb, batteeji hidrojen nikel ekn... Kaɓirɗe ceertuɗe ina mbaawi jogaade nokkuuji kuutoragol ceertuɗi.

Q4: Mbele batteeji keewɗi ina mbaawi jarribeede e sahaa gooto?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe ina njogii golle keewɗe, ina mbaawi waɗde jarribooji keertiiɗi walla denndaaɗi e batteeji keewɗi e sahaa gooto.

Q5: Hol ko woni senaare kuutoragol kuuɓtodinngol ngol kaɓirgal ngal waawi siimtude?
Jaabawol : Ko wayi no jolngo yaawngo, jolngo leelngo, jolngo e jolngo les nokkuuji nguleeki ceertuɗi, jolngo pulse ekn.

Golle kaɓirɗe e njuɓɓudi

Q6: Hol no batte jokkondirta e kaɓirɗe jarriborɗe ɗee no moƴƴiri?
Jaabawol : E fawaade e deftere kaɓirɗe, ƴeewto-ɗaa so tawii pooɗe moƴƴe e pooɗe bonɗe ina njokkondiri no moƴƴi, ina njokkondiri no moƴƴi, ina ndewa cirkooji juutɗi.

Q7: Hol no njuɓɓinirta parametruuji charging e decharge?
Jaabawol : E fawaade e sifaaji e sarɗiiji jarribo batteeji ɗii, ƴettu parametruuji ko wayi no jolngo, jolngo, e sarɗiiji taƴgol e dow jokkorgal kaɓirgal ngal.

Q8: Hol no foti limre jarriboore?
Jaabawol: E nder menyu loop settings kaɓirgol ngol, winndu limoore loop jiɗaaɗo.

Q9: Mbele sarɗiiji dartingol otomatik ina mbaawi waɗeede?
Jaabawol: Eey, sarɗiiji dartagol otomatik ina keewi waɗeede e tuugnaade e parametruuji ko wayi no jolngo batte, mbaawka, e waktu.

Q10: Hol no njiyru-ɗaa doggi charging e decharge e sahaa goonga?
Jaabawol : Yiyngo e sahaa goonga, jolngo, doole, mbaawka, e dokke goɗɗe ina waawi waɗeede e ekran hollito kaɓirgal ngal walla e jokkorgal lowre jokkondirnde e ordinateer.

Njeñtudi jarribo e ƴeewndo

Q11: Hol no firtirten mbaydi ɓuuɓri charge?
Jaabawol : Ƴeekirgal ɓuuɓngal charge ina hollita waylooji gonɗi e ɓuuɓol e doole batiri e nder sahaa e nder golle ɓuuɓgol charge. So en ƴeewtindiima ŋorol ngol, ŋorol ngol, e sifaaji goɗɗi gonɗi e ŋorol ngol, golle batte ɗee ina mbaawi faamde.

Q12: Hol no ñaawirten golle batteeji e njeñtudi jarribo?
Jaabawol : Ko ɓuri heewde fawii ko e kollitooje ko wayi no mbaawka batte, njuuteendi jolngo e jolngo, jolngo nder, e nguurndam cirƴam. Batteeji toowɗi ina keewi jogaade mbaawka ɓurka toowde, ina famɗi semmbe nder mum, ina juuta nguurndam cirƴam.

Q13: Mbele kaɓirgal ngal ina waawi feewnude ciimtol jarriborgol otomatik?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe jahduɗe e jamaanu ina njogii gollal peewnugol ciimtol otomatik, baawngol feewnude ciimtol laaɓtungol tuugingol e nate teskinɗe e dokke jarribooje.

Q14: Hol no ƴeewndortoɗen mbayliigaaji reentaare nder batteeji?
Jaabawol : So en poondiima ƴoƴre nder batiri e nder ngonkaaji charging e decharge ceertuɗi e ƴeewde waylo-waylo mum, ɓeydagol ƴoƴre nder ina waawi hollude ustaare golle batiri.

Q15: Hol no ƴeewndortoɗen nguurndam cirƴam batiri?
Jaabawol : E waɗde jarribooji keewɗi e cirƴam charge discharge e winndude limoore cirƴam so batte batteeji ɗii njippiima e tolno gooto, nguurndam cirƴam ɗam ina waawi ƴeewteede.

Toppitagol e toppitagol kaɓirɗe

Q16: Hol no foti laabi kaɓirɗe ɗee poti kalibreede?
Jaabawol : Ina heewi wasiyaade ko kalibraade ko famɗi fof laawol gootol e hitaande ngam tabitinde laaɓal njeñtudi jarribo ngoo.

Q17: Hol no mbaɗata ñalnde kala laɓɓingol kaɓirɗe?
Jaabugo: Huutoroo limce laaɓɗe ngam wiftugo dow kaɓirgal man ngam haɗugo ɓuuɓri e ɓuuɓri nastugo nder kaɓirgal ngal.

Q18: Hol no caɗeele ɗee njuɓɓinirtee so kaɓirɗe ina mbonna?
Jaabawol : Ko adii fof, ƴeewto so tawii kaɓirgol ngol ina jokkondiri no moƴƴi, caggal ɗuum ƴeewto so tawii ko kode majjere walla mesasuuji ƴaañiiɗi, ƴeewto caɗeele fawaade e deftere kaɓirgol ngol.

Q19: Hol ko woni toppitagol sahaa kala?
Jaabawol : Ɗum hawtii e ƴeewtaade jokkondire cirkooji, laɓɓinde fannu coofɗo, lomtinde geɗe ɓooyɗe ekn.

Q20: Hol ko woni geɗe ɓuuɓɗe e kaɓirɗe ɗee?
Jaabawol : Geɗe ɓurɗe waawde ustaade ina mbaɗi ɓoggi jokkondirɗe batteeji, resistoruuji doole ngam jolngo elektoronik, capaatooji ngam module doole ekn.

Reentaade kisal

Q21: Hol peeje kisal potɗe ƴeeweede so ina kuutoroo kaɓirɗe?
Jaabawol : Yenaneede wonde kaɓirɗe ɗee ina njogii leydi no moƴƴi, reenaaki golloraade e nokkuuji ɓuuɓɗi, kadi haɗde batteeji ɗii ɓuuɓde, ɓuuɓde, e ɓuuɓde batiri.

Q22: Hol no haɗirta batte ɓuuɓde?
Jaabawol : Ƴeewtaade jolngo e jolngo e nguleeki weeyo ngam tabitinde wonde kaɓirɗe ɗee ina njogii sarɗiiji moƴƴi ngam ustude nguleeki.

Q23: Mbele kaɓirgal ngal ina jogii golle ndeenka ɓurtunde?
Jaabawol : Ko ɓuri heewde e kaɓirɗe joopaaɗe ina njogii gollal reende jolngo, ko ɗum taƴata cirkowol ngol otomatik so jolngo ngoo ɓurii teddeendi toɗɗaandi ndii.

Q24: Hol no mbaawirten haɓaade caɗeele batteeji?
Jaabawol : Woppu jarribo ɗoon e ɗoon, nawtu batiri oo e nokku mo alaa ko bonnata, ɓuuɓna batiri oo e elektorolit oo no haanirta nii fawaade e kuule jowitiiɗe heen.

Q25: Mbele kaɓirgal ngal ina waawi udditaade chassis e nder golle?
Jaabawol : Alaa, ina woodi cirƴam toowɗam e nder kaɓirgal ngal e nder golle, udditagol kaɓirgal ngal ina waawi addande ngal jolngo.

Suɓagol kaɓirɗe e soodgol

Q26: Hol no cuɓorto-ɗen kaɓirɗe jarriborɗe potɗe huutoreede ngam jolnude e ustude batteeji fawaade e haajuuji?
Jaabawol : Ƴeewee geɗe ko wayi no sifaa batiri, njuuteendi parametruuji jarriborɗi, sarɗiiji laaɓtuɗi, limoore laabi, e tolno otomaatik.

Q27: Hol ko seerndi kaɓirɗe ummoriiɗe e markeeji ceertuɗi?
Jaabawol: Ina woodi ceertugol e golle, laaɓal, darnde, golle lowre, golle caggal yeeyde, e geɗe goɗɗe.

Q28: Hol ko woni coggu kaɓirɗe ɗee?
Jaabawol : Coodguuli ɗii ina njahra e ujunnaaje seeɗa haa teemedde ujunnaaje keewɗe fawaade e golle e golle kaɓirgal ngal.

Q29: Hol golle caggal yeeyirde potɗe ƴeewteede so soodde kaɓirɗe?
Jaabawol: Ina heen sahaa gartirgol, sahaa jaabawol feewnitagol, ballal karallaagal, heblo, ekn.

Q30: Mbele miɗo waawi ƴeewndaade kaɓirgal ngal ko adii nde coodata?
Jaabawol: Won e soodooɓe ina ndokka sarwisaaji jarriborɗi, eɗen mbaawi yeewtidde e maɓɓe so tawii ina waawi ƴeewteede hade men soodde.

Software e Jokkondiral

Q31: Hol ko woni golle lowre ndee?
Jaabawol : Gaa gaa waɗde parametruuji jarriborɗi e yiylaade dokke, ina waawi kadi waɗde golle ko wayi no ƴeewndo dokke, diidi kurjuru, peewnugol ciimtol, ƴeewndo to woɗɗi ekn.

Q32: Hol no jokkondirta e ordinateer?
Jaabawol : Jokkondiral ina heewi heɓtaade ko e jokkondirde e jokkorgal ko wayi no USB, Ethernet, walla porto serial, e jogaade difooje e lowre jokkondirɗe.

Q33: Hol porotokolle jokkondirɗe ɗe kaɓirgal ngal wallitta?
Jaabawol: Ko porotokol TCP/IP.

Q34: Mbele kaɓirɗe ina mbaawi jogaade doole to woɗɗi rewrude e lowre ndee?
Jaabawol: Jooni noon, ɗum jaɓaaka

Q35: Hol no ƴellitirten lowre ndee?
Jaabawol: Sosde mbaydi lowre cakkitiinde ndee e lowre enternet peewnoowo kaɓirgol ngol, rewa e jamirooje ɓeydugol.

Sarɗiiji jarribooji keertiiɗi

Q36: Hol no jarribooji charge e decharge nguleeki toowki e les batteeji mbaɗirtee?
Jaabawol : Kaɓirgal ngal ina foti waɗeede e nder kees mo alaa ko woni e mum so wonaa gollal ƴeewndo nguleeki, waɗta nguleeki potki, caggal ɗuum golloroo fawaade e laabi jarribooji charging e decharge gaadoraaɗi ɗii.

Q37: Hol no ƴeewndorto-ɗen golle ɓuuɓgol pulse batteeji?
Jaabawol : Set parametres decharge pulse e dow kaɓirgal ngal, ina heen njaajeendi pulse, frequency, doole decharge ekn, caggal ɗuum mbaɗa jarribooji.

Q38: Mbele njuuteendi self discharge batte ina waawi ƴeewteede?
Jaabawol : Eey, limre self discharge ina waawi hiisaade e fotde mbayliigu doole walla mbaawka batiri e nder dumunna gooto.

Q39: Hol no jarribo balans waɗetee e batteeji?
Jaabawol : Huutoro kaɓirɗe jogiiɗe golle ballondiral batte ngam yuurnitaade e yuɓɓinde doole e mbaawka kala batte e nder golle jolngo e jolngo ngam heɓde ngonka ballondiral.

Q40: Mbele golle batteeji ina mbaawi ƴeewteede e luggiɗde diƴƴe ceertuɗe?
Jaabawol : Eey, jolɗe taƴɗe diƴƴe ceertuɗe ina mbaawi waɗeede ngam siimtude luggiɗgol diƴƴe ceertuɗe, caggal ɗuum jarribooji diƴƴe e diƴƴe ina mbaawi waɗeede.

Standarduuji e kuule gollorɗe

Q41: Hol ko woni tolnooji gollorɗi ɗi kaɓirɗe jarriborɗe charging e decharge batteeji ina poti ɗooftaade?
Jaabawol : Standarduuji jowitiiɗi e ɗuum ko wayi no IEC, GB, UL ekn ina fawii e sifaa batiri e fannu kuutoragol.

Q42: Hol ko woni seedanteeje kaɓirɗe?
Jaabawol : Seedeeji ɓurɗi heewde ina mbaɗi seedanteeje CE, seedanteeje FCC, seedanteeje RoHS ekn.

Q43: Hol no foti ko ƴeewndorɗe ɗee mbaɗata ngam yahdude e sarɗiiji gollorɗi ɗii?
Jaabawol : Kalibraade kaɓirɗe e kala sahaa, golloraade no laabi e laabi jarribooji kuuɓtodinɗi, e huutoraade sampleeji batteeji jowitiiɗi e kuuɓtodinɗi.

Q44: Hol ko woni sarɗiiji ngam laaɓal kaɓirɗe e nder tolnooji gollorɗi?
Jaabugo: Standardji feere-feere ɗon mari sarɗiiji feere-feere ngam laaɓal. Haa teeŋti noon, laaɓal voltage ina ɗaɓɓi hakkunde ± 0,1% e ± 1%, laaɓal doole ina ɗaɓɓi hakkunde ± 0,2% e ± 2%.

Q45: Hol ko woni keeri kuule jowitiiɗe e jarribo batte?
Jaabawol : Kuule ina mbaawi jogaade keeri tiiɗɗi e golle kisal, e sarɗiiji nokkuuji, e geɗe goɗɗe batteeji. Kaɓirɗe jarribooje ina poti waawde huutoraade ɗeen sarɗiiji, ko wayi no kuule ngam jarribaade kisal batteeji ko wayi no ɓuuɓnude, ɓuuɓnude, e cirkooji juutɗi.

Karallaagal kesal e ƴellitaare

Q46: Hol ko woni karallaagal kesal ngam ƴellitde batteeji e ustude kaɓirɗe jarriborɗe?
Jaabawol : So tawii algoritmeeji hakkille artifisiyel kuutoraama ngam ƴellitde parametruuji e ƴeewde ŋakkeende, karallaagal sensor toowngal, cirkooji kesi baylotooɗi doole ekn.

Q47: Hol ko woni ƴellitaare kaɓirɗe garooje?
Jaabawol : Ƴellitaare feewde e laaɓal ɓurngal toowde, jaawgol jarribo ɓurngol yaawde, gollal ɓurngal hakkilantaagal e ƴeewndo doosɗe, ɓurngol famɗude mawneeki, e ustude njaru semmbe.

Q48: Hol no mbaawirten yahdude e ƴellitaare karallaagal kaɓirɗe?
Jaabawol : Waɗde hakkille e yahrude yeeso e nder gollorɗe, tawtoreede seminaaji karallaagal e kursuuji heblo, jokkondirde e peewnoowo kaɓirɗe, jokkondirde e karallaagal kesal e geɗe kese e nder sahaa.

Q49: Hol batte karallaagal kesal jogii e jarribo batteeji?
Jaabawol : Ina waawi ɓeydude laaɓal e njuɓɓudi jarribooji, ƴeewtaade golle e ŋakkeende batteeji ɗii haa ɓura luggiɗde, e rokkude ballal ɓurngal moƴƴude ngam wiɗtooji e kuutoragol karallaagal batteeji ɗii.

Q50: Hol nafoore nde ƴellitaare hakkilantaagal kaɓirɗe addanta?
Jaabawol : Ina waawi heɓde golle ko wayi no jarribooji otomaatik, ƴeewndo hakkilantaagal, ƴeewndo to woɗɗi ekn, ustude ŋakkeende gollal e junngo, ɓeydude kattanɗe golle, e weeɓtinde njuɓɓudi kuutortooɗo e toppitagol kaɓirɗe.

Jokkondiral hakkunde ganndal batte e jarribo

Q51: Hol ko woni jokkondire hakkunde mbaawka batteeji e jarribooji ɓuuɓgol charge?
Jaabawol : Teskuyaaji charging e decharge ina mbaawi fooɗtude no moƴƴi mbaawka batteeji ɗii e faamde waylooji mbaawkaaji batteeji ɗii e nder sarɗiiji charging e dechargeeji ceertuɗi.

Q52: Hol batte ɗe platform voltage batteeji ɗii njogii e jarribooji?
Jaabawol : Platform voltage ina hollita sifaaji charging e decharge batteeji, kadi golle e ngonka batteeji ina mbaawi ñaaweede tuugnaade e waylooji plateau voltage e nder jarribo.

Q53: Hol batte doolnugol nder batteeji e golle jolngo e jolngo?
Jaabawol : Reenngo ndernderiijo ina waawi addande batiri oo yaltinde nguleeki e nder jolngo e jolngo, ustude jolngo e jolngo, kadi so reenngo ndernderiijo ɓeydiima, golle batiri oo ina ustoo seeɗa seeɗa.

Q54: Hol no ƴeewtortoɗen batte peeñgol batteeji rewrude e jarribooji charging e decharge?
Jaabawol : Tesko-ɗen doole, mbayliigaaji doole, e ƴellitaare mbaawka batteeji ɗii e nder golle jolngo e jolngo adanngo ngam anndude so tawii mbaydi ndii ina heddi.

Q55: Hol ko woni jokkondire hakkunde nguurndam cirƴam batiri e luggiɗde charge e decharge?
Jaabawol : E ko ɓuri teeŋtude, so luggiɗgol jolngo e jolngo ina juuti, nguurndam cirƴam batiri ina juuta. Ngolɗoo jokkondiral ina waawi janngeede e jarribooji cirƴaaɗi e lugge ceertuɗe e jolngo e jolngo.

Koolondiral kaɓirɗe

Q56: Mbele kaɓirgal ngal ina yahdi e markeeji ceertuɗi e njuɓɓudi batteeji?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe ina mbaawi jokkondirde e jarribaade markeeji ceertuɗi e njuɓɓudi batteeji tawa ina njahda e porotokolle jokkondirɗe e jokkondire ceertuɗe.

Q57: Mbele ina waawi jokkondirde e laabi peewnugol otomaatik?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe jogiiɗe jokkondire otomaatik e golle jokkondirɗe ina mbaawi jokkondirde e laabi peewnugol otomaatik ngam heɓde geɗe otomaatik ngam jarribaade batteeji.

Q58: Hol no caɗeele jokkondire hakkunde kaɓirɗe e kuutorɗe jarribooje goɗɗe ɗee njuɓɓinirtee?
Jaabawol : Jokkondiral hakkunde kaɓirɗe ina waawi heɓtineede e porotokolle jokkondirɗe goote, e tolnooji jokkondire, e mbaadiiji dokke. So ina haani, adapteeruuji walla lowre hakkundeere ina mbaawi huutoreede ngam yuɓɓinde.

Q59: Hol ko woni njaajeendi batteeji e sifaaji ɗi kaɓirgal ngal wallitta?
Jaabawol: Kaɓirɗe ceertuɗe ina mballita e batteeji ceertuɗi e mbaadiiji mum en, gila e batteeji butoŋ tokoosi haa e batteeji mawɗi doole.

Q60: Mbele eɗen mbaawi ƴeewndaade batteeji alien?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe ina mbaawi huutoraade jarribooji batteeji ɗi ngonaa njuɓɓudi tawa ina kuutoroo fiɓnde walla huutoraade peeje fiɓnde winndereyankoore.

Njuuteeki e darnde kaɓirɗe

Q61: Hol geɗe baɗɗe faayiida e laaɓal kaɓirɗe ɗee?
Jaabugo : Ina hawra e geɗe baɗɗe faayiida cirkooji, kalite komponenteeji, darnde nguleeki, laaɓal kalibraasiyoŋ ekn.

Q62: Hol no moƴƴinirten laaɓal kaɓirɗe?
Jaabawol : Huutoraade geɗe toowɗe, peewnugol cirkooji ɓurɗi moƴƴude, kalibraasiyoŋ keeriiɗo, e laabi mbayliigu nguleeki ina mbaawi ɓeydude laaɓal kaɓirɗe.

Q63: Hol no mbaawirten tabitinde darnde kaɓirɗe ɗee?
Jaabawol : Darnde kaɓirɗe ɗee ina tabitinaa e peewnugol moƴƴol ngam ustude nguleeki, e ƴellitde doole, e peewnugol kaɓirɗe toowɗe, e ƴellitde darnde lowre.

Q64: Hol batte golle juutɗe ina njogii e laaɓal e darnde kaɓirɗe?
Jaabawol : Golle juutɗe ina mbaawi addande kaɓirɗe ɓuuɓde, ina mbaawi kadi saabaade duumagol komponenteeji, ina usta darnde. Ko ɗum waɗi, toppitagol e ƴeewndo sahaa kala ina haani.

Q65: Hol no ƴeewndortoɗen laaɓal e darnde kaɓirɗe?
Jaabawol : Njuuteeki e darnde kaɓirɗe ɗee ina mbaawi ƴeewteede e jarribooji keewɗi, jarribooji nannditooji e batteeji gonɗi e mbaydi, e jarribooji golle juutɗe.

Resndo e njuɓɓudi Dowlaaji

Q66: Hol no kaɓirgal ngal mooftirta dokke jarribooje?
Jaabawol : Doggi ina keewi moofteede e nder ordinateer jokkondirɗo e kaɓirgal ngal.

Q67: Hol no foti mbaadi njuɓɓudi domen?
Jaabawol : Fooruuji ɓurɗi waawde huutoreede ko CSV, TXT, PDF ekn, baawɗi wallitde ƴeewndo e golloraade dokke.

Q68: Hol no njuɓɓinirten doosɗe jarribooje keewɗe?
Jaabawol : Siistem njuɓɓudi domen ina waawi huutoreede ngam renndinde, ƴettude, e reentaade domen ngam njiylawu e ƴeewndo yaawngo.

Q69: Hol no foti waktuuji dataaji mbaawi hisneede?
Jaabawol : Ɗum fawii ko e mbaawka e golle kaɓirgal mooftirgal ngal. Haa teeŋti noon, so tawii ko backup e jogagol sahaa kala, dokke ina mbaawi hisneede duuɓi keewɗi.

Q70: Hol no haɗirta majjugol dokke?
Jaabawol : Resndude dokke e sahaa kala, huutoraade kaɓirɗe mooftugol dokke, e sosde laabi reende dokke ina kuutoree ngam haɗde majjugol dokke.

Skalabilite kaɓirɗe

Q71: Mbele kaɓirgal ngal ina waawi ɓeydude limoore laabi?
Jaabawol : Won e kaɓirɗe ina mballita e yaajnude limoore laabi e ɓeydude module yaajnude ngam heɓde haaju jarribaade batteeji ɓurɗi heewde e sahaa gooto.

Q72: Mbele geɗe jarribooje kese ina mbaawi ɓeydeede?
Jaabawol : So tawii arsitektuur lowre e hardware kaɓirgal ngal ina wallita ɗum, golle jarribooje kese ina keewi ɓeydeede e ƴellitgol lowre ndee walla ɓeydude module hardware.

Q73: Hol ko woni nafoore ƴellitaare kaɓirɗe wonande huutortooɓe?
Jaabawol : Golle e golle kaɓirgal ngal ina mbaawi yaajneede no feewi fawaade e ƴellitaare njulaagu kuutortooɗo oo e waylooji e haajuuji jarribooji, tawa ina reena njulaagu duppitiiɗo.

Q74: Hol ko foti teskeede so ina yaaji golle kaɓirɗe?
Jaabawol : Ina haani ƴeewtaade so tawii module walla lowre yaajnde ndee ina yahdi e kaɓirgal asliwal, e ƴeewtaade so tawii golle e darnde kaɓirgal ngal fof ina toɗɗii.

Q75: Hol no ƴeewndortoɗen ƴellitaare kaɓirɗe?
Jaabawol : Aɗa waawi ƴeewtaade sifaaji karallaagal kaɓirgal ngal ngam faamde so tawii ina wallita e yaajde e laabi e keerol yaajde, walla jokkondirde e gollotooɓe karallaagal peewnoowo kaɓirgal ngal.

Battane geɗe weeyo e kaɓirɗe

Q76: Hol batte nguleeki e njeñtudi jarribo kaɓirɗe?
Jaabawol : Waylooji nguleeki ina mbaawi saabaade waylooji e golle batte, kadi ina mbaawi battinde e laaɓal e darnde kaɓirɗe ɗee. Haa teeŋti noon, jarribooji ina poti waɗeede e nder nguleeki toɗɗaandi.

Q77: Hol batte nguleeki ina jogii e kaɓirɗe?
Jaabawol : Ɓooygol toowngol ina waawi saabaade cirƴe ndernderiije, ɓuuɓde, e geɗe goɗɗe, ina mbaawi battinde e golle kaɓirɗe ɗee no haanirta nii. Ko ɗum waɗi kaɓirɗe ɗee ina keewi huutoreede e nokkuuji joorɗi.

Q78: Hol no njiytirten nguleeki e nguleeki nokku jarriborɗo oo?
Jaabawol : Kondiseer, ɓuuɓri, ɓuuɓri e kaɓirɗe goɗɗe ina mbaawi huutoreede ngam ƴeewde nguleeki e ɓuuɓri nokku jarriborɗo oo, walla kaɓirɗe ɗee ina mbaawi waɗeede e laboratuwaar jogiiɗo golle ƴeewndo nguleeki e ɓuuɓri.

Q79: Hol ko woni reentaare huutoraade kaɓirɗe e tooweeki ceertuki?
Jaabawol : Henndu e nokkuuji toowɗi ina ɓuuɓi, kadi ngonka ɓuuɓka ina waawi seertude. Hakkille ina foti waɗeede e ustude nguleeki kaɓirɗe ɗee, ina waawi kadi waɗeede e njuɓɓudi keeriindi ngam tabitinde golle mum no haanirta nii.

Q80: Hol no jokkorgal elektoro-magnetik jogori battinde e kaɓirɗe?
Jaabawol : Naatgol elektoronik ina waawi saabaade ŋakkeende pooɗondiral e jokkondiral e nder kaɓirɗe, ɗum noon kaɓirɗe ina poti jogaade won e mbaadiiji jokkondire elektoronik ngam ustude batte naatgol yaajngol.

Kalibraasiyoŋ e rewindaade kaɓirɗe

Q81: Hol ko woni laawol kalibraasiyoŋ kaɓirɗe?
Jaabawol : Haa teeŋti noon, ina jeyaa heen suɓaade lowre njuɓɓudi kalibraasiyoŋ potndi, jokkondirde kaɓirɗe e lowre njuɓɓudi, waɗde paaraaji kalibraasiyoŋ, waɗde peeje kalibraasiyoŋ, yuɓɓinde paaraaji kaɓirɗe ngam yahdude e tolnooji kalibraasiyoŋ, e geɗe goɗɗe.

Q82: Hol kaɓirɗe teskinɗe potɗe huutoreede ngam kalibraasiyoŋ?
Jaabawol : Kaɓirɗe kuuɓtodinɗe ina mbaɗi ƴulɓe toowɗe, ƴulɓe doole, kaɓirɗe reentaare ekn, ɗe njiɗi ko kalibraasiyoŋ e rewindaade e nder juɓɓule metroloji toowɗe.

Q83: Hol no foti ko tabitinten laaɓal e nuunɗal kalibraasiyoŋ?
Jaabawol : Huutoroo kaɓirɗe kalibraasiyoŋ seedtinaaɗe, golloraade no fotiri e laabi kalibraasiyoŋ toɗɗaaɗi, ƴeewtaade e jogaade kaɓirɗe kalibraasiyoŋ ekn.

Q84: Hol no cirƴam kalibraasiyoŋ kaɓirɗe anndirtee?
Jaabawol : Ina heewi wasiyaade kalibraasiyoŋ laawol gootol e nder hitaande tuugnaade e geɗe bayɗe no keewal kuutoragol kaɓirɗe, sarɗiiji laaɓtuɗi, e darnde. Kono wonande kaɓirɗe keewɗe huutoreede walla ɗaɓɓooje laaɓal toowngal, ina waawi ɗaɓɓude cirƴam kalibraasiyoŋ ɓurɗam juutde.

Q85: Hol ko woni rewindaade njeñtudi kalibraasiyoŋ firti?
Jaabawol : Ina hollita mbaawka njeñtudi kalibraasiyoŋ jokkondirde e tolnooji fotdeeji rewrude e jokkere enɗam nde taƴaaka tawa ina waɗi ŋakkeende laaɓtunde, ngam tabitinde laaɓal e jokkondire njeñtudi fotdeeji.

Heblo e kuutoragol kaɓirɗe

Q86: Hol no huutortooɓe kesi mbaawirta yaawde fuɗɗaade golloraade kaɓirgal ngal?
Jaabugo: Tawtoree janngirde nde peewnoowo kaɓirɗe hokkata, jannga deftere gollal e jamirooje kaɓirɗe, e waɗde golle kuuɓtodinɗe.

Q87: Hol ko woni janngugol kaɓirɗe?
Jaabawol : Ina heewi wonde heen kuule, laabi gollorɗi, njuɓɓudi parametruuji, njuɓɓudi doosɗe, reentaare kisal, e geɗe goɗɗe kaɓirɗe ɗee.

Q88: Mbele ina woodi kaɓirɗe janngirɗe e internet ngam janngude?
Jaabawol: Won e lowe laawɗuɗe peewnoowo kaɓirɗe ina mbaawi rokkude wideyooji janngirɗe e internet, jaŋde, e kaɓirɗe goɗɗe, kadi kaɓirɗe janngirɗe jowitiiɗe e ɗuum ina mbaawi heɓeede kadi e nder dingiral karallaagal karallaagal e lowre.

Q89: Hol no reentorto-ɗen bonnugol kaɓirɗe ɗe golle ɗe ngonaa moƴƴe ngaddata?
Jaabawol: Rewrude e deftere gollal ngal no haanirta nii ngam waasde golloraade ko boni. Hoto waylu parametruuji teeŋtuɗi e dow yamiroore so a anndaa golle kaɓirɗe. Waɗde, ƴeewto e ƴeewtaade kaɓirɗe ɗee e kala sahaa.

Q90: Mbele kaɓirgal ngal ina saɗi golloraade?
Jaabawol : Wonande gollotooɓe annduɓe golle kaɓirɗe elektoronik e ganndal jarriborgal batte, ko ɓuri heewde, ɗum weeɓaani huutoraade, kono wonande fuɗɗotooɓe, ina waawi ɗaɓɓude won e sahaaji janngugol e heblo, kadi caɗeele golloraade kaɓirɗe ɗee ina ceerti kadi fawaade e caɗeele kaɓirɗe ɗee.

Jaɓɓugol e jolngo kaɓirɗe

Q91: Hol ko foti teskeede e nder yah-ngartaa kaɓirɗe?
Jaabawol : Ina haani huutoraade paaspooruuji asliiji walla kaɓirɗe ɓuuɓɗe ngam paaspooruuji no haanirta nii e jogaade kaɓirɗe ngam haɗde diƴƴe ; Reento nguleeki toowki, ɓuuɓri, e nokkuuji diƴƴe tiiɗɗe ; Seerndu denndaangal jokkondire hade nawde e ittude geɗe ɗe mbaawi ittude ngam reende ceertuɗe ; Suɓo logistik laawɗuɗo e tabitinde asiransi yah-ngartaa. Ƴeewto mbaadi e timmal kaɓirɗe so ɗe ngarii.

Q92: Hol ko woni sarɗiiji taariindi ngam udditde kaɓirɗe?
Jaabawol : Ina foti waɗeede e nokku mo gaas joorɗo, mo henndu mum ɓuuɓnataa, mo nguleeki mum tolnii e 0 °C~40 °C e nguleeki mum tolnii e ≤ 70% RH. Ina foti woɗɗiteede e jolɗe elektoro-magnetik tiiɗɗe (ko wayi no mootorɗe e mbayliigu) ; Plateau installation ina foti wonde ɓuuɓɗo, ɓuuɓɗo, tawa ina waɗi nokku keewɗo ngam ustude nguleeki (ko famɗi fof 10cm yeeso, caggal, nano, ñaamo).

Q93: Hol no moƴƴiri jokkondirde e laabi doole e jokkondiral kaɓirgal ngal?
Jaabawol : Dowlaaji ɗii ina poti huutoraade kaɓirgal doole ngal sifaaji toɗɗaaɗi kaɓirɗe ɗee ngam tabitinde leydi koolkisaandi ; So aɗa jokkondiri e kaɓirɗe jokkondirɗe (USB/Ethernet/port serial), gollal ɓuuɓngal ina ɗaɓɓi ngam haɗde jokkondire e jokkondire gonɗe e nguurndam ; Caggal jokkorde, ƴeewto so tawii jokkorde ndee ina selli e tabitinde jokkondiral no woorunoo rewrude e jarribo hoore mum kaɓirgal ngal.

Q94: Hol peeje debugging potɗe waɗeede caggal nde njuɓɓinaa?
Jaabawol: 1 Ko adii nde njiyloto-ɗaa, ƴeewto so tawii denndaangal geɗe ɗee ina njooɗii no moƴƴi; Waɗde ƴeewndo hoore mum kaɓirgal ngal caggal nde ngal fuɗɗii ngam humpitaade so tawii fannu, ekran hollito, e butoŋ ina ngolloo no haanirta nii ; Jokkondirde e ordinateeruuji, ƴeewtaade jokkondiral lowre e sinkronisaasiyoŋ dokke ; Doggol laabi jarribooji kuuɓtodinɗi (hono jolngo e jolngo jolngo) ngam hoolkisaade laaɓal ƴeewndo parametruuji.

Q95: Mbele kaɓirɗe ɗee ina ɗaɓɓi jolngo karallaagal?
Jaabawol : Ina wasiyee nde liggorde ndee waɗetee e karallaagal peewnoowo oo walla e annduɓe heblaaɓe ngam humpitaade no jolngo ngoo, jolngo leydi ngoo, e jolngo ngoo yahrata e sarɗiiji ɗii. So tawii kuutortooɗo oo ina sosa ɗum e koye mum, ina foti rewde jamirooje ɗee no feewi e jokkondirde e ballal karallaagal so tawii ina hawra e caɗeele teeŋtuɗe ko wayi no jokkondire keewɗe e jokkondire otomaatik.

Q96: Hol caɗeele potɗe arde e yah-ngartaa walla jolngo ngo moƴƴaani?
Jaabawol : Ina waawi addande geɗe nder kaɓirgal ngal loowde (ko wayi no cirkooji, jokkorgal kaɓirɗe), bonnude ekran hollito walla jokkorgal, ustude parametruuji ekn... E nder caɗeele teeŋtuɗe, ina waawi addande kaɓirgal ngal waasde fuɗɗaade walla jarribaade ŋakkeende laaɓal. Ina haani jokkondirde e jarribooji caggal yeeyde e sahaa.

Q97: Mbele kaɓirɗe ina ɗaɓɓi jokkondire keewɗe ngam huutoraade e nokkuuji toowɗi?
Jaabawol : E nokkuuji toowɗi, henndu nduu ina ɓuuɓna, tee nguleeki kaɓirɗe ina ustoo. Ina haani ustude doole jolɗe walla semmbinde ɓuuɓol e ɓuuɓgol nguleeki ; Won e kaɓirɗe ina ɗaɓɓi recalibration (recalibration) e parametruuji jowitiiɗi e nguleeki (hono mbayliigu nguleeki), ƴeewto jamirooje peewnoowo oo ngam huutoraade ɗum e nokkuuji toowɗi ngam humpitaade heen geɗe keewɗe.

Q98: Hol no foti ko jogori arde e leydi kaɓirɗe e nder njuɓɓudi?
Jaabawol : Huutoroo ɓoggol leydi ɓalewol ngol njaajeendi mum tolnii e ≥ 2,5mm 2 ngam jokkondirde e jolngo leydi kaɓirɗe e jolngo leydi laboratuwaar, tawa ina tabitina laawol leydi juutngol ngol alaa impedans ; Reento renndinde ɓoggi leydi e kaɓirɗe goɗɗe toowɗe, ƴeewto sahaa kala so tawii ko jokkondire leydi loowɗe.

Q99: Hol ko pot-mi waɗde so tawii kaɓirɗe ɗee mbaawaa huɓɓude caggal nde njah-mi?
Jaabawol : Ko adii fof, ƴeewto so tawii jokkorde doole ndee ina moƴƴi (hono so tawii soket oo ina huɓɓi, tawa kadi jokkorde doole ndee ina selli); So tawii doole ɗee ko no woorunoo, ƴeewto so tawii fiise kaɓirgal ngal ina fuɗi (so ina woodi) lomtinaa ɗum fiise mo sifaa mum nanndi ; So tawii haa jooni nde waawaa huɓɓude, ina gasa tawa ko sabu dimmbagol jolngo addanngol jolngo nder mum ustaade, kadi peewnoowo oo ina foti jokkondirde e mum ngam ƴettude ɗum e jarribaade ɗum.

Q100: Hol no njiyru-ɗaa caɗeele jarribooje ɗe ngonaa no haanirta nii caggal nde kaɓirgal ngal sosaa?
Jaabawol: 1 Tabitin wonde jokkorgal moƴƴal e jokkorgal bonngal batteeji ɗii ina njokkondiri no moƴƴi, ina njokkondiri no moƴƴi; Ƴeewto so tawii kuutorɗe parametruuji jarriborɗi ɗii ina njahdi e sifaaji batte (hono jolngo taƴngo e jolngo); Kalibraade toɓɓere zero kaɓirgal ngal (voltage/current ina foti ɓadaade 0 so ngal jolnaama); So tawii ceerungal ngal ɓurii keerol so renndinaama e njeñtudi jarribo batteeji ɗii, kaɓirɗe ɗee ina poti ƴeewteede walla jokkondirde e ballal karallaagal.